Henkisen toipumisen seuranta

Kävin läpi rintasyöpähoidot 41-vuotiaana (rinnan poistoleikkaus, sytostaatit, sädehoito). Itse hoito oli hyvää ja onnistui, mutta jäin kaipaamaan ns. henkistä jälkihoitoa. Sain hoitojen päätyttyä yhden ajan syöpäklinikan psykologille, joka lopulta totesi, että osaan näköjään käsitellä ajatuksiani itsenäisesti. Eli kirjoitan ajatuksiani. Se siitä terapiasta. Yleensa psyyke tajuaa vasta jälkeenpäin, mitä keho on kokenut. Yksi keskustelu ei siis riitä purkamaan kaikkia patoumia. Tarvitaan enemmän.